Matkaviestimen historiaa:SMS eli tekstiviestit
Vuonna 1982...1983 posti- ja telelaitoksen radio-osastolla (nykyisin osa Soneraa) Matti Makkonen kumppaneineen ideoi käytännön tarpeiden pohjalta laitteen työnimeltään "tekstinäpellin" (kenties 'knapprator' på svenska) ennen kuin edes Suomen hakujärjestelmässä (kaukohaku) pystyttiin lähettämään aakkosnumeerisia merkkejä. Matkapuhelimilla tekstaaminen oli useimmille täysin tuntematon käsite tuohon aikaan. Toisaalta viestin välittäminen radiojärjestelmässä tekstin avulla ei ollut mitenkään uusi keksintö sillä jo 1800-luvun lopulla, kun ensimmäisiä radioyhteyksiä pystyttiin muodostamaan, viestejä lähetettiin Morse-koodilla kirjain kerrallaan.
Idea syntyi työporukan mennessä erääseen pohjoismaiseen matkapuhelinaiheiseen kokoukseen. Tarve oli mm. pystyä kokouksien aikana olemaan yhteydessä toisiin osallistujiin ja ulkopuolisiin muita häiritsemättä - siis sekä kirjoittamaan että vastaanottamaan tekstiviestejä. Todettiin, että puhelimen numeronäppäimistöä voitaisiin varmaan käyttää myös kirjoittamiseen ja näyttö voitaisiin tehdä sellaiseksi että se voisi toimia myös kirjainten esittämiseen, mikä ei senaikaisissa puhelimissa vielä ollut tapana (7-segmenttiset numeronäytöt olivat yleisiä). Tämä tekisi samalla hakujärjestelmät tarpeettomiksi jos puhelimet vain saataisiin riittävän pieniksi.
Ideaa kehiteltiin edelleen. Sitä ehdotettiin GSM:n ominaisuudeksi vuonna 1984 ja pohjoismaisten työryhmien kautta virallisiin spekseihin GSM-päätyöryhmässä vuonna 1985. Myös Saksa ja Ranska ajoivat asiaa sillä hekin olivat tutkineet omalla tahollaan aakkosnumeeristen viestien siirtämistä puhelimen näyttöön kuten senaikaisiin uusimpiin hakujärjestelmiin oli suunniteltu. Verkossa käytettävä menetelmä viestin välitykseen valittiinkin juuri Saksan ja Ranskan kehittämän tekniikan pohjalta. Menetelmä oli kätevä, sillä siirtämällä teksti signalointikanavalla, viesti voitiin toimittaa perille myös puhelun aikana. Viestin pituus siinä kuitenkin rajoittui 160 merkkiin, mikä saattoi toisaalta edistää tekstiviestittelyä sillä sanomat opittiin tiivistämään nopeasti luettaviksi. SMS eli Short Message Service oli syntynyt.
Ensimmäinen tekstiviesti GSM-puhelimeen lienee lähetetty Englannissa joulukuussa 1992 PC:stä Vodafonen verkossa (Lähde: GSM Association), tosin kokeiluluonteisesti mutta aidosti GSM-verkon kautta. Suomessa SMS tuli GSM-asiakkaiden käyttöön vuosina 1994-95, ensin yksisuuntaisena (syyskuussa 1994) puhelimeen päin ja sitten kaksisuuntaisena eli viimein (1995) kännykällä saattoi näpeltää viestejä toisille kännykänkuluttajille. Jo ennen vuotta 1994 lähetettiin ainakin Suomessa tieto saapuneista vastaajaviesteistä SMS:n avulla. Aluksi monet GSM-operaattorit ja puhelinvalmistajat eivät uskoneet siihen, että ihmisiä itseään kiinnostaisi kirjoittaa mitään matkapuhelimella, eivätkä siksi toteuttaneet tätä puolta asiasta heti aluksi. Ensimmäisistä GSM-puhelimista (mm. Nokia) puuttui mahdollisuus kirjoittaa viestejä ja vain SMS:ien vastaanottoa voitiin hyödyntää. Kesti siis noin 12 vuotta ennen kuin idea saatiin ajettua läpi käytäntöön asti.
Pari vuotta GSM:ää aikaisemmin tekstiyhteys oli mahdollinen NMT-käsipuhelimien välillä (allekirjoittaneen v.1990 kehittämä NMT-DMS). Tästä ei ehtinyt tulla kaupallista tuotetta Pohjoismaissa, sillä NMT oli jo hiipumassa GSM:n tieltä ja kiinnostus uusiin NMT-tuotteisiin oli alhainen. Venäjällä ja Puolassa SMS kuitenkin otettiin otettiin käyttöön sikäläisissä NMT-verkoissa. Esim. Nokia valmisti SMS-kelpoisia pieniä NMT-puhelimia noille markkinoille. Viestittely tapahtui käyttäjän näkökulmasta samoin kuin GSM-puhelimella.
Vuodesta 1997 lähtien SMS oli Suomessa vakio-ominaisuus kaikilla GSM-asiakkailla eikä sitä tarvinnut erikseen tilata lisäpalveluna. Maailmanlaajuisesti SMS-liikenteen raju kasvu käynnistyi vuoden 1999 aikana ja vuoden 2002 lopulla lähetettiin jo yli 30.000.000.000 tekstiviestiä kuukaudessa!
Tekstareiden lähettäminen GSM-puhelimella on helppo oppia vaikka itse tekstin kirjoittaminen onkin tunnetusti hidasta puuhaa numeronäppäimistöllä. Nyt kun SMS-liiketoiminta on kasvanut valtaviin mittoihin, erilaisia pieniin viestimiin soveltuvia kätevämpiä tekstinsyöttömenetelmiä kehitellään kovasti ja aihetta tutkitaan kiivaasti yliopistoissa ympäri maailman. Ihmiset eivät kuitenkaan näytä kirjoittavan tekstiviestejä sen takia, että se kävisi sukkelaan vaan sen takia, että siihen on selvä tarve ja että se ylipäänsä on nyt mahdollista! Helpompi ja nopeampi tapa kirjoittaa olisi silti varmasti tervetullut uudistus maailman sadoille miljoonille (jo miljardeille?) näpeltäjille. Tässä vaiheessa uuden SMS-kirjoitusmenetelmän läpimurto lienee kuitenkin yhtä epätodennäköistä kuin qwerty-näppiksen, pianokoskettimiston tai ohjauspyörän käyttöperiaatteen vaihtuminen.
Mikä voisi olla tekstiviestin tulevaisuus?
Seppo Tiainen 15.5.2001,
päivitetty 6.6.2002, 8.8.2003, 11.8.2003, 15.4.2009
